*

Vesa Kanniainen

Kreikan velkasaneerauksen ehto: optio-oikeus Kreikan kaasuvaroihin

Vesa Kanniainen, Tuomas Malinen

Helsingin yliopisto

Politikan ja talouden tutkimuksen laitos

 

[Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Tuomas Malisen blogissa/Uusi Suomi]

On ennustettavissa, että Saksan liittopäivävaalien jälkeen syyskuussa 2013 Euroopan rahaliiton kriisinhallinnassa alkaa tapahtua.  Valtion budjetin perusjäämän tasapainottumisesta huolimatta Kreikan julkisen velan on ennustettu lähestyvän 200 prosentin BKT-suhdetta ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä on kestämätöntä. Velan hoitaminen edellyttäisi Kreikan kansalta raskaita lisäuhrauksia. On huomautettava siitä, että Japani vieläkin korkeamman velkasuhteensa kanssa (noin 240 %), on eri tilanteessa. Sen velka on kotimaista ja kansa maksaa velan joko tuloveroissaan tai inflaationa. Jälkimmäinen on mahdollista, koska Japanilla on oma keskuspankki. Sen sijaan Kreikan pakottaminen elämään massiivisen velkataakan alla lisää yhteiskunnallisen levottomuuden riskiä, koska Kreikka joutuu jatkuvasti leikkaamaan valtion menoja selvitäkseen edes korkomaksuista.

Kreikka ei toisin sanoen tule selviytymään velvoitteistaan. Myös euroalueen vakauttaminen vaatii Kreikan velkojen saneerausta. Mikäli euromaat eivät suostu järjestelemään Kreikan velkoja uudelleen, jää Kreikalle vain käytännössä yksi vaihtoehto: ilmoittaa yksipuolisesta velkajärjestelystä, mikä pakottaisi Kreikan ulos euroalueesta . Tämä tietenkin sopisi Suomelle, koska ainoastaan tässä tapauksessa Suomi saisi vakuutensa. Jan Hurri ja  Elina Lepomäki ovat hyvin kuvanneet Suomen vakuussopimukseen liittyviä ongelmia. Suomen saamat vakuudet koskevat kuitenkin vain Kreikan saamaa toista ERVV:n kautta myönnettyä lainaa. Velkajärjestely kohdistuisikin todennäköisesti ensin Kreikalle annettuihin kahdenkeskisiin lainoihin, jonka 1,48 miljardin euron osuuteen Suomella ei ole minkäänlaisia vakuuksia. Suomen toiseen lainaerään liittyvien vakuuksien osalta on kaikki syyt olla pessimisti kahdesta syystä. Mikään julkisuudessa esillä ollut tieto ei tue sitä olettamusta, että Suomella olisi odottamassa riihikuivaa rahaa 924 miljoonaa euroa. Johdannaissopimus Suomen oikeudesta tuottovirtojen vaihtoon mitä ilmeisimmin koskee vain tuottoja, ei kreikkalaisten pankkien sijoittamaa pääomaa. Toiseksi, taloushistorian suurimuotoisin yksipuolinen velkajärjestely, Argentiinan default vuonna 2001 ei ole taannut velkojien oikeuksien toteutumista. Argentiinan velkojat yhä riitelevät kansainvälisissä oikeusistuimissa saamisistaan. Suomella ei ole syytä odottaa erityiskohtelua, varsinkin mikäli Suomi estäisi Kreikan velkojen hallitun uudelleenjärjestelyn.

Taloushistoria todistaa, että valtioiden velkaa on käyty perimässä asevoiminkin. USA, Englanti, Saksa ja Italia blokkasivat sotalaivoillaan Latinalaisen Amerikan maita, Marokkoa ja Egyptiä 1800-luvun lopulla. Näitä keinoja ei ole nykyaikana käytössä. Kreikan velat joudutaan lähes varmuudella jossain vaiheessa järjestelemään uudelleen, ja Suomi kärsii silloin tappioita muiden mukana. Mutta onko velkajärjestelyn pakko johtaa ehdottomiin tappioihin? Ei välttämättä. Suomi laski lamansa aikana liikkeelle vakuudellisia velkakirjoja, jotka oli taattu Suomen valtion hallussa olevan omaisuuden tuotolla, aravatakuilla. Viime vuoden alussa maailmalle levisi tieto siitä, että Kreikan merialueilta on löydetty valtaisa kaasuesiintymä, kenties Venäjän kaasuvarojen mittainen. Koska Kreikan merialueilta löydetyt varannot ovat osa Kreikan valtion tasetta, on jopa mahdollista, Kreikka tosiasiassa on nettovelaton. Kreikan velkojien, Suomi mukaan lukien, tulisi nyt vaatia, että velkasaneerauksena ehtona on johdannaissopimus, jolla velkasaneerauksen hyväksyvät maat saavat optio-oikeuden ko. kaasuvarojen tulevaan tuottoon siinä suhteessa, kuin velkasaneeraus vie niiden saatavia. Optio-oikeus voitaisiin sitoa tuottoon joko varojen myynnistä tai niiden hyödyntämisestä. Tätä menettelyä käyttäen Kreikka voitaisiin vapauttaa nykyisistä kestämättömistä velvoitteistaan aiheuttamatta tappioita velkojamaille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat