*

Vesa Kanniainen

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen turvallisuus

Kenraali jännityskirjailijana

Monelle on jäänyt mieleen Suomen ja Venäjän äskettäisestä ulkoministeritapaamisesta ulkoministeri Sergei Lavrovin painokkaasti esittämä toteamus siitä, että hänen maansa ei tule koskaan hyökkäämään yhdenkään NATO-maan alueelle. Hiukan yllättävä lausunto herättää kysymyksen siitä, onko Moskovassakin lueskeltu entisen brittikenraalin Richard Shirreffin esikoisromaania. Vaikkei kyse ole mistään kaunokirjallisesta mestariteoksesta, kirjan tulevaisuuskuvat antavat miettimisen aihetta myös meille suomalaisille.  

Realistista fiktiota

Silmät auki Venäjän suuntaan

Suomi joutuu aina ottamaan Venäjän huomioon omassa päätöksenteossaan. Nyt tähän on aivan erityisesti aihetta muutoinkin kuin itärajallemme tulevien turvapaikanhakijoiden vuoksi. Kyse on myös siitä poliittisesti epävarmasta tilanteesta, johon naapurimme on aggressiivisen ulkopolitiikkansa ja kelvottoman taloudenhoidon vuoksi ajautunut.

Peliä ihmisten hädällä

Tervettä itsesuojelua vai ennakkoluuloja?

Ilta-Sanomat uutisoi, kuinka turvakamerakuvien ja luultavasti myös uhrien lausuntojen perusteella ulkomaalaiset tai ulkomaalaistaustaiset miekkoset ovat viime aikoina ryöstelleet vanhuksia Helsingissä. Tekotapa toistuu samana: tekijät lyöttäytyvät uhrinsa seuraan jonkin sortin tekosyyllä, kun tämän on havaittu nostavan pankkiautomaatista käteistä ja interaktion päätteeksi rahapussi ja/tai muu arvo-omaisuus on vaihtanut omistajaa.

Onko Suomella määräysvalta omiin rajoihinsa?

Kuka määrää Suomen rajoista? Suomalaisetko, vai kuka? Mielestäni tämä ei ole enää pelkkä muuttovirtakysymys. Mikä ihmeen taho voi käskyttää Suomea kuin sorminukkea. Siis meidän pitäisi käydä kauppaa asioistamme. Poliitikkojen suulla on annettu ymmärtää, että meillä ei ole "oikeutta " suojella rajojamme. Eihän tässä maassa ole enää edes itsenäisyyden rippeitä jäljellä.

 

Lainaan tässä  yhteydessä kansanedustaja Pacalenin ajatuksia.

Lainaus Tom Packalen  Länsirajan sulkeminen ei auta – nyt tarvitaan myyntitykkejä

EU:n malliopas Suomi jäi kiitosta vaille

Helsingissä järjestetyn ETYJ:n kokouksen suurimmaksi puheenaiheeksi näyttää odotetusti nousseen Venäjän delegaation poissaolo kokouksesta. Julkisuudessa tänään olleiden tietojen pohjalta näyttää, että EU:n mallioppilaan asemaan edelleen tavoittelemaan pyrkinyt Suomi on pikkutarkasti yrittänyt pitää kiinni EU:n matkustuskieltomääräyksistä ja lopputuloksena on tilanne, johon kukaan ei ole oikein tyytyväinen sen enempää idässä kuin lännessäkään.

Avoin kirje Yhdysvaltain suurlähetystölle

Kuten tiedätte, Suomella on Euroopassa eniten yhteistä rajaa Venäjän kanssa, peräti yli 1300 km.  Meillä on myös hyvin muistissa sotamme Venäjän kanssa 2. maailmansodan aikana.  Säilytimme itsenäisyytemme toisin kuin lähinaapurimme Baltiassa.  Nyt turvallisuutemme on taas uhattuna johtuen Venäjän aggressiivisesta politiikasta.  Ja sanon varmuuden vuoksi tämän vielä uudelleen, turvallisuuttamme ei uhkaa mikään muu kuin Venäjä.

 

Puolustusleikkaukset peruttava välittömästi

Venäjän voimapolitiikka on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä kielteiseen suuntaan vuodesta 2011. Suomen puolustusmenoja on kuitenkin leikattu 250 miljoonalla eurolla saman aikajakson kuluessa. Lyhytnäköisen politiikan taustalla on sekä yleinen säästölinja mutta myös liian optimistinen näkemys Venäjän tavoitteista.

Naton jäsenhakemus välittömästi

Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on jämähtänyt kylmän sodan aikaisiin poteroihin. Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa toivat keskusteluun hetkeksi uusia sävyjä, mutta varovaisuus palasi kuvaan aivan liian nopeasti.  Ilmaisuja siitä, kuinka jäsenyyden hakemiselle ei juuri nyt ole oikea hetki, aika tai säätila, olemme kuunnelleet ja lukeneet väsymykseen asti. Osa päättäjistä haluaa pitää ns. Nato-option voimassa tai Nato-oven raollaan, mutta vetäytyvät kuitenkin edellä mainittujen perustelujen taakse.

Arvaamattoman Venäjän naapurina

Vuosi Maidanin ja Krimin miehityksen jälkeen on oletettava, että Ukrainan kriisi ei jää vain kupruksi Venäjän ja lännen välillä. Vaikka sota Ukrainassa jäähtyisikin, eivät epäluottamus tai Venäjän sisäinen tila taloudesta demokratiaan korjaudu vuosiin. Kyse on pysyvämmästä muutoksesta huonompaan.

Maanpuolustuskurssilla oppii arjenkin arvostamista

Olin tämän viikon arkipäivät Helsingissä Etelä-Suomen alueellisella maanpuolustuskurssilla. Tiivis kurssi vierailukäynteineen antoi pidemmäksi aikaa paljon ajateltavaa erityisesti nykyisen maailmanpoliittiseen tilanteen keskellä maamme kriisioloihin varautumisesta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä